 |
| (progarchives.com) |
What could happen another way?
We’re standing before the last thin line
We have to make our decision someday
Länsinaapurimme progeisaa tuotantoa onkin tullut blogissa tutkailtua jo pariinkin otteeseen, mutta itäinen puoli on jäänyt tähän asti kokonaan käsittelemättä. Korjataanpa asia kertaheitolla. Apple Pie on viimeisin mutta ei taatusti vähäisin bändilöydökseni. Jos Spock's Beard meets Ayreon meets Dream Theater kuulostaa edes hitusen hyvältä kombolta, ovat syyt tämän poppoon tsekkaukseen aika korkealla. The Gates of Never (linkki nimessä kuten yleensäkin), Apple Pien uusin levy sisältää mukavaa grooveilua (esim. levyn upbeatisti päättävä Strange Thing Called Love), hyvin kasatun 23-minuuttisen suiten (Letters of a Deadman), haikeaa kaipausta rauhan ja oikeudenmukaisuuden puoleen (No Reasons for This War) ja jopa puhdasta progemetallia örinöitten kera (nimikkobiisi). Kompaktilla 55 minuutin kestollaan (niin, progelevyjen mediaanimitta lähentelee nykyään seitsemääkymmentä minsaa) levy ei tunnu yhtään liian pitkältä ja jättää olon sopivan nälkäiseksi. Musiikillinen taituruus yhdistettynä tyylikkääseen biisintekoon on aina meikäläisen silmissä kova sana. Da, da!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti